Jokainen
päivä on suurenmoinen mahdollisuus oppia uutta, siinä sen salaisuus. Jos tekee
aina sitä, mitä osaa, ei kehittymistä tapahdu. Mennessä omalle
epämukavuusalueelle ja pyrkiessä tekemään jotain aivan uutta huomaamme kuinka
taidot lisääntyvät ja tulee opittua jotain sellaista, mitä ei aiemmin olisi
edes kuvitellut osaavansa. Uuden oppiminen ja tekeminen on kuin matka, jossa
tärkeintä on lähteminen, ei niinkään määränpää. Toki myös määränpää täytyy
olla, jotta on mitä tavoitella.
Määränpää
voi muuttua matkan varrella, mutta ei hätää, sillä voi huomata saavuttaneensa
jotain suurenmoista. Matkan varrella voi syntyä Flow-ilmiö, eli kokemus, jossa
ajantaju häviää ja tulee paneuduttua
koko kapasiteetilla keskittyneesti tavoitteelliseen senhetkiseen toimintaan
sulkien kaiken muun ympäriltä ja tietoisuudesta. Näin voimme
lisätä psyyken sisäistä vahvuutta ja saada paljon iloa ja hyvää oloa
elämäämme. Huomatessamme, että meiltä todella löytyy taitoja, jotka vastaavat
haastetta, innostus uuden oppimiseen lisääntyy koko ajan. Juuri tällaisina
hetkinä voimme tuntea olevamme onnellisimmillamme elämässämme.
Innostus usein siirtyy myös lapsille ja
kavereille. Omalla kohdallani olen huomannut, kuinka hyvä vastapaino aivotyölle
on kaikenlainen käsillä tekeminen; ruoanlaitto, neulominen, ompeleminen,
korujen teko. Viime vuosina on syntynyt vaikka mitä, kuten vanhanajan nalleja
ym.
Siis, uutta oppimaan! Näin saavutamme niitä
optimaalisia Flow-kokemuksia ja ennen kaikkea iloa elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti